Työterveyshuollon palvelut

Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työntekijän työkyvyn ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveyden edistäminen sekä työhön liittyvien sairauksien ehkäisy. Työterveyshuolto perustuu hyvään työterveyshuoltokäytäntöön eli eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja monitieteiseen pohjaan työn ja terveyden välisistä suhteista ja niiden hallinnasta. Tuloksien saavuttamiseksi tarvitaan yrityksen omaa sitoutumista ja omaehtoista terveysriskien hallintaa.

Työterveyshuollon keskeisiä toimintoja työhön ja työoloihin liittyen ovat:

Työpaikkaselvitykset, tietojen antaminen ja ohjaus, terveystarkastukset (työhön sijoitettaessa, erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tai kun on perusteltua aihetta epäillä työstä johtuvan terveyden vaaroja), työkykyarviot, työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen, vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja tarvittaessa hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen, työperäisten ja mahdollisesti muiden sairauksien tutkimus ja hoito sekä ensiavun järjestämiseen osallistuminen. Jokaisella yrityksellä on oma, nimetty työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri, jotka vastaavat työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta yhteistyössä yrityksen sekä muiden työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa.


Työpaikkaselvitykset

Työpaikkaselvityksen perusteella määräytyy huomattava osa työterveyshuollon muusta sisällöstä. Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoja työn ja työolojen aiheuttamista vaaroista sekä arvioidaan niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen. Sitä voidaan pitää työterveyshuollon toiminnan perustana, ja sen avulla selvitetään eri ammattiryhmien töiden sisällöt sekä millaisessa työympäristössä ja millaisilla välineillä työtä tehdään. Työpaikkaselvitysten päätavoitteena on tunnistaa työntekijän terveyttä sekä työkykyä uhkaavat ja ylläpitävät tekijät. Työpaikkaselvitykseen kuuluvat esitietojen hankinta, työpaikkakäynnit, tarvittaessa mittaukset ja muut erillisselvitykset sekä johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset.


Terveystarkastukset ja työkykyarviot

Terveystarkastuksia tehdään työsuhteen alkaessa, työtehtävien oleellisesti muuttuessa tai työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä selviytymisen seuraamiseksi. Terveystarkastuksissa selvitetään työntekijän terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä sekä työhön sopivuutta. Tarkastusten perustana ovat työ, työtehtävät ja työolosuhteet ja ne määritellään yrityksen toimintasuunnitelmassa.

Terveystarkastuksissa saadaan tietoa työpaikan olosuhteista, joiden avulla työterveyshuolto voi ryhtyä ennaltaehkäiseviin ja työ- ja toimintakykyä edistäviin toimenpiteisiin. Terveystarkastukset ovat osa työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä terveyttä ylläpitävää toimintaa, mikä palvelee koko yrityksen ja työyhteisön etuja. Terveystarkastusten pohjalta voidaan työntekijä ohjata jatkotutkimuksiin tai -hoitoon sekä arvioida kuntoutustarve ja laatia siihen tarvittavat lääkärinlausunnot. Terveystarkastuksiin liittyy kiinteästi tietojen antaminen ja ohjaus sekä terveysneuvonta.

Työkykyarviossa
selvitetään työkyvyttömyyteen johtaneet syyt, niiden hoidon nykytilanne ja työntekijän nykyinen terveydentila. Näiden pohjalta tehdään johtopäätökset ja jatkosuunnitelma.

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki muuttuivat 1.6.2012. Muutoksen tavoitteena on ollut työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy ja halu parantaa mahdollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain ja helpottaa toipumista ja paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.


30–60–90 päivän sääntö / Työterveyshuollon lausunto työhönpaluun mahdollisuuksista

Kun työntekijän sairaus pitkittyy tai työkyky muuten heikentyy, työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Lausuntoa varten työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Tämä tarkoittaa yhteistä neuvottelua, jossa selvitetään työntekijän jäljellä olevaa työkykyä vastaavan työn järjestämismahdollisuudet työpaikalla sekä työhön paluun mahdollistamiseksi tarvittavat tukitoimet. Ensisijaisena tavoitteena on, että työntekijä palaa omaan työhönsä tai muuhun työhön työnantajan palveluksessa.

• Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.
• Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta aikaisemman neljän kuukauden sijasta.
• Työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista tarvitaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä.


Työfysioterapia

Työfysioterapeutti toimii kiinteässä yhteistyössä työterveyslääkärin, työterveyshoitajan sekä yrityksen kanssa osallistumalla asiantuntijana toimintasuunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen. Työfysioterapeutti osallistuu tarvittaessa moniammatilliseen työkyvyn arviointiin sekä kuntoutuksen tarpeen selvittelyyn ja seurantaan. Työfysioterapian tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen sekä yksilön ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen työssä. Työfysioterapialla vaikutetaan yksilöön, työyhteisöön, työympäristöön ja työhön. Työfysioterapeutin toimenkuvaan kuuluu ennaltaehkäisevä ja korjaava toiminta työn fyysisen kuormituksen osalta. Toiminta voi kohdistua yksittäiseen työntekijään, kokonaisiin työyhteisöihin ja työolosuhteisiin ergonomiatietoa soveltaen.


Työterveyspsykologin palvelut

Työterveyspsykologi osallistuu asiantuntijana työterveyshuollon ammattihenkilöiden (lääkäri, työterveyshoitaja) tarpeellisiksi katsomiin työterveyshuollon palveluihin: sekä työpaikkaselvityksiin että työntekijän yksilöllisiin terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn arviointeihin, kuntoutustarpeen selvittämiseen ja hoitoon tai kuntoutukseen ohjaukseen. Työpaikkaselvityksissä työterveyspsykologi kartoittaa työyhteisön hyvinvointia sekä psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä mm. haastattelujen ja kyselyjen avulla. Työterveyspsykologin tutkimus työntekijän psyykkisen työkyvyn arvioimiseksi sisältää haastattelun, tarvittavat psykologin testit, testien käsittelyn, tiedonkeruun, palautteen ja lausunnon teon. Lisäksi työterveyslääkäri voi ohjata työntekijän työterveyspsykologin vastaanotolle yksilökäynnille esimerkiksi stressioireiden, työssä selviämisongelmien tai työpaikan ihmissuhdeongelmien vuoksi. Yksilötyöskentelyn menetelmiä voivat olla mm. neuvonta, ohjaus, itsetuntemusta lisäävät harjoitukset, rentoutus tai läsnäolon harjoittelu.

Työyhteisöjen kanssa toimintaa ovat esimerkiksi luennot, koulutus ja ryhmätoiminta (tietojen antaminen, ohjaus, vertaistuki). Aiheita voivat olla esimerkiksi:
· työilmapiiri
· esimies-, tai alaistaidot
· muutokset työssä ja organisaatiossa
· stressinhallinta, rentoutuminen, tietoisen läsnäolon taidot
· henkinen hyvinvointi työssä (mm. stressi, uni, jaksaminen)
· puheeksi ottaminen
Ryhmätapaamisten määrä, aiheet ja toimintatavat sovitaan jokaisen työyhteisön tarpeen mukaan.

Työterveyspsykologi osallistuu tarvittaessa myös kriisityöhön, esimerkiksi työstä ja työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi annettuun neuvontaan ja ohjaukseen.


Sairaanhoito

Työnantaja voi järjestää työntekijöilleen sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja ennaltaehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen lisäksi. Sairaanhoito on yleislääkäritasoista ja työterveyteen painottuvaa, käypähoitosuosituksiin perustuvaa toimintaa.

Työterveyslääkärit tekevät pienimuotoisia toimenpiteitä, esim. poskiontelopunktiota, haavojen ompeluja tai luomienpoistoja. Toimenpiteitä varten tulee varata ensin vastaanottokäynti työterveyslääkärille, joka arvioi toimenpiteiden tarpeellisuuden ja vaativuuden.

Työterveyshoitajalla on oikeus kirjoittaa 1-3 päivää sairauslomaa, mutta sairausloman pitkittyessä sitä voi jatkaa vain työterveyslääkäri. Sairauslomaa ei kirjoiteta takautuvasti eikä puhelimitse. Työterveyshoitajat tekevät pienimuotoisia toimenpiteitä sairausvastaanotolla, esim. haavanhoitoja, korvahuuhteluita tai ompeleiden poistoja.


Työtapaturmat

Työssä ja työmatkalla sattuneet tapaturmat luokitellaan työtapaturmiksi. Tapaturman hoitoon liittyvien kustannusten korvausvelvollisuus on työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöllä. Työtapaturmat vaativat aina vastaanottokäynnin joko työterveyshoitajalla tai työterveyslääkärillä. Akuutit työtapaturmat hoidetaan päivystyksenä, tarvittaessa asiakas ohjataan erikoissairaanhoitoon. Työterveyslääkäri laatii vastaanottokäynnin perusteella työtapaturmasta E-lääkärinlausunnon vakuutusyhtiölle.